maanantai 1. huhtikuuta 2013

Nalle Puhin miettimiskerho ja iso paha susi

Olen tänään miettinyt kauheasti miksi- kysymyksiä elämästäni. Miksi mie ajattelen näin, vaikka tajuan sen olevan väärin? Miksi elämä on niin epäreilua joillekkin ja toisille niin kaunista? Miksi ihminen rakastaa toista, vaikka tietää ettei saa vasta rakkautta tai enää mitään siitä suhteesta? En ole päässyt kummoisiin vastauksiin noissa ylemmissä kysymyksissä, mutta olen huomannut joitain uusia ja ehkä yllättäviäkin asioita itsessäni. Pelkään ensinnäkin kauheasti puhua joillekkin ihmisille puhelimessa (tälläkin hetkellä odotan sydän kurkussa yhtä soitto), toiseksi mie alan vähitellen rakkauden kaipuuseeni flirttailemaan ihmisille, joista en oikeasti pidä (todella paska juttu) ja välillä sekoan niin, että leikin yön myöhäisinä tunteina "isoa pahaa sutta, joka puhkuu ja puhisee kaiken nurin." Ja silti kyseinen ihminen, jonka kanssa siis tästä puhkumisesta puhuin, pitää miuta ihan täysi järkisenä? Lisäksi kerroin hänelle kuinka kierin parisängyssä, joka narisee mukavasti ja haluaisin mieluummin kieriä nallen tai jonkun kanssa. Joskus tosiaan ihmettelen mitä päässäni liikkuu.. (Tosin sain selville että hänkin kierii usein sängyssään ja etten siksi ole niin epänormaali kuin kuvittelen. Niin varmaan olenkin, nauran ajatukselle.)
 
Tumblr_mkl8assvtk1r59y55o1_500_large
 
Yllä olevien lisäksi huomaan hermostuvani kauheasti, jos joku kutsuu minua pieneksi, rakkaaksi, kullaksi tai millään tällaisella nimellä. Mielessäni vastaan heti ettei varatulle voi noin sanoa, kunnes tajuan että olen sinkku. Sen jälkeen tunnen itseni harvinaisen tyhmäksi.. En kuitenkaan vaan mahda mitään sille ajatukselle, että omistaudun flirttailusta huolimatta edelleen exälleni, joka on mielestäni erittäin tyhmää. Tästä päästään toiseen tyhmään asiaan, sillä olen alkanut kammoamaan pitkien viestien kirjoittamista. Kyllä mie voin blogata ja kirjoittaa jotain sellaista, mutta kun joudun vastaamaan johonkin ystäväni kirjoittamaan pitkähköön kirjoitukseen, niin alkaa vaan ahdistamaan kauheasti. Ahdistuksesta puheen ollen miuta ärsyttää helvetisti, kun en saa edelleenkään sitä kuvaa pois päästäni. Alkaa menemään hermot..
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti