Olen näköjään bloggaus- addiktoitunut mutten jaksa edes välittää siitä, miun on vaan saatava purkaa kaikki taas tänne. Anteeksi lukijat.
Tiedän että varsinkin näin yöllä alan liioittelemaan kauheasti, mutta jostain syystä pimahdin vain äsken nollasta sataan. Laitoin vahingossa exälleni viestiä, jonka piti oikeasti mennä yhdelle toiselle ihmisille, mutta koska he ovat vierekkäin nimiluettelossani niin teimpä sitten virheen. Ei siinä mitään, pyysin anteeksi, toivotin hyvät yöt ja blabla. Mutta kun sain viestin takaisin jossa luki "Öitä", miun päässä vain sumeni. Ei sitten helvetti voinut edes laittaa hymiötä, "ei se mitään" tai jotain? Olisi tehnyt mieli laittaa lista tuhmia sanoja, mutta onneksi hillitsin sitten itseni, sillä tiesin miten lapsellinen olisin silloin ollut. (Nojaa, miten se eroaa tästä hetkestä?) Mutta vaikka hän vihaisia minua, olisi alkanut tietämättäni puhelakkoon tai olisin vahingossa herättänyt hänet, niin oikeasti. Jos hän ei miulle halua puhua, niin olen tämän tyhmän kiukunpuuskan takia nyt päättänyt, etten mene hänelle puhumaan. Vaikka olo olisikin itsemurha ovella, enkä saisi ketään muuta puhelimella kiinni. (Pakko tähänkin lisätä, että tiedän tuossa tapauksessa kuitenkin meneväni puhumaan, mutta ymmärrätte varmaan pointin.) Toivon silti että hänellä tietenkin olisi hyvä elämä, enkä ole häntä mihinkään helvettiin kiroamassa, mutta joskus ihmiset vain loukkaantuvat oudoista asioista.
Ja nyt mie yritän mennä nukkumaan (kyyneleiden kanssa jotka ilmestyivät jostain) ja toivotan teille kaikille hyvää yötä. Anteeksi kauhea rageaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti