En ole saanut kirjoitettua pitkään aikaan mitään ihmeellistä tänne ja suunnitteilla oleva huonepostauskin on jäänyt, kun on ollut aika sekaista eikä siivoamiseen ole intoa. Mutta jos alkaisin höpöttämään viime viikkojen tapahtumia, menisi siinä kaikilta ikä ja terveys, joten tiivistelen tähän joitain tärkeimpiä asioita. Toivottavasti jaksatte lukea (:
Tanssiaiset
Meillä oli siis keskiviikkona itsenäisyyspäivän tanssiaiset, niin kuin varmasti monella muullakin yläasteella. Vaikka tavallaan on outoa juhlia päivää, jota en ainakaan itse muuten juhlisi tai ajattele sen erikoisemmin, niin oli hauskaa saada kerrankin pukeutua kunnolla ja laittautua muutenkin hienoksi. Tanssiaismekon valitseminen, edeltävän illan paniikki, aamusta nyt puhumattakaan ja kouluun juokseminen kellon ollessa jo liikaa. Kuulostaako jotenkin tutulta? Kuitenkin kaikki meni ihan odotettua paremmin, oli hauskaa ja parin etsiminenkin meni helpommin kuin viime vuonna - Kyllä, koulumme yhteishenkeä voisi kuvailla säälittäväksi, sillä jos joku hakee toista on hän Tietenkin ihastunut tähän. Ja vielä koska olen julkisesti tyttöihin päin, on pojista varsinkin kauhean hauskaa nyrpistää nenäänsä, kun osun yhteistansseissa heidän parikseen. Kuitenkin helpotuksekseni miuta haettiin ja säästyin vaivaantuneelta tilanteelta. Haluaisin oikeasti laittaa kuvan mekostani ja kaikesta muuta tänne, mutta pelkään hiukan liikaa että joku tunnistaa miut. Mekkoni oli nyt kuitenkin hopeinen, tiukka yläosainen ja liehuva alaosainen, jossa oli ihana pyöriä helman noustessa ylös.
Lauluesityksiä ja masentelua
Tanssiaisia ennen ja sen jälkeen ei sitten olekkaan mennyt henkisesti, tai fyysisesti niin hyvin. Vaikka kävinkin laulamassa tänään kaupunkimme itsenäisyyspäivän juhlassa ja kaikkea muutakin mukavaa on tapahtunut, en vain taas osaa olla onnellinen. Olen tällä hetkellä oikeastaan hiukan kipeä ja en mene huomenna kouluun, mutta sekään ei saa oloani yhtään rauhallisemmaksi. Olisi vain niin helppoa huokaista ja sanoa itselleen etten saisi stressata ja masennella "turhan takia", muttei se vaan toimi niin. Ja siksi on tullut vaihteen vuoksi taas itkettyä iltaisin, löhöttyä sohvalla katsomassa ohjelmia ja itkettyä lisää. Joskus vaan tahtoisi nukahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti